Procyon on lähellä Maata oleva jättiläinen, vain runsaan kymmenen valovuoden etäisyydellä. Mestari Hilarion antaa sille vaikuttavan lista vaikutuksia, ja jostain syystä se ei liene koskaan tullut meditaatioiltojen kohteeksi vuosituhannen vaihteessa, jolloin vuosia pidimme säännöllisesti tähtitietoisuusiltoja.

Nyt tämä puute tuli korjatuksia, ja nyt illalla Procyon oli Helsingissä kohteena. Kaikkia vaiheita en tässä kuvaa, enkä enää muistakaan, mutta muodostui vahva kosketus solisluukuoppaan rintalastan yläosassa. Siitä risti, rintalasta ja solisluut, ja pieni aurinko tämän ristin päällä, kurkkuchakra alapuolella. Tämä aurinko loisti ihmeen kirkkaasti. Enkä minä suinkaan ollut ainoa ryhmästä, joka niin koki.

Hilarionin mukaan Procyonilla on hyvin läheinen, rakkaudellinen suhde meidän Aurinkomme kanssa. Procyonille muodostui oma keskus pään yläosaan, ja näin loisti Aurinko rintakehässä ja Procyon päässä. Muistuttan myös Steinerin Peruskiven sanojen säkeistä, joissa pään ja sydämen yhteistyöllä on niin keskeinen asema. Kirjoitan ne tähän, vaikka itse meditaatiossa niistä ei ollutkaan puhetta:

Aikain käännekohdassa
astui Maailmanhengen valo
maisen kehityksen virtaan.
Yön pimeän aika päättyi.
päivänkirkas valo loisti ihmissieluun
lämmittäen köyhät paimensydämet,
valaisten viisaat kuningaspäät.

Jumalvalo,
Kristus-aurinko,
lämmitä meidän sydämemme,
valaisen meidän päämme,
jotta hyväksi muodostuu
mitä sydämestä perustamme,
mitä päämme tarkoituksin
tahdomme rakentaa.

Procyonilla on myös kyky vapauttaa ihmistä ajatusaddiktiosta, ja se herätti ryhmässä suurta innostusta. Ajatusaddiktio, sehän tarkoittaa sitä, että pyrimme miettimään ja miettimään, etenkin jos on ongelmia, siitä huolimatta että olisimme täysin tietoisia siitä ettei asia tällä kertaa miettimällä parane. Tarvitaan jotain muuta.

Päässä tuntui työskentelyä oikein kunnolla, ja vähitellen prosessi siirtyi juurichakraan, jossa se työskenteli vahvistavasti hyvin pitkään. Vahvistumisen tunne levisi aina jalkoihin ja ylös sormenpäihin saakka.

Proscynilla on selvästi myös kyky puhdistaa ja vapauttaa energiatukkeumia, ja pääasiassa tässä vahvistumisen, avautumisen ja prosessoinnin energioissa olimme meditaation loppuosan ja vielä loppumeditaationkin pääosan. Alussa kevyttä ja valoisaa, rakkaudellista, loppu tiivistä työskentelyä. Niin tiivistä, että selvästi tuntui ettemme Procyonin kanssa päässeet läheskään perille.

Niinpä jatkamme Procyonin kanssa Helsingissä vielä ensi torstaina, ja Turun, Lahden ja Karkkilan meditaatioissa. Luulen että Procyon tulee mukaan jossain muodoissa myös Tampereen meditaatioihin, joissa nyt on menossa chakra-sarja, sydämestä alaspäin seuraavilla kerroilla.